Kuortaneelta playoffien pelastajaksi - Liina Räty

Moikka Liina! Mitäs hommailet?

Moikka! Eipä tässä kummempia, kouluhommia ja lepäilyä ennen Kuortaneelle paluuta.

Millanen fiilis siitä paluusta? Parrasvaloista arkiseen puurtamiseen opintojen parissa?

Olihan Puijon mukana oleminen tosi hauskaa, mutta ihan hyvillä fiiliksillä takaisin arkeen.

Mites sulla lähti toi lentistouhu liikkeelle? Etkös sä ole Puijon mimmi alunperin?

Joo, oon suurimman osan juniorivuosista täällä Kuopiossa pelannut. Iskä vei mut pienenä lentopallotreeneihin, tykästyin, ja tässä sitä nyt ollaan.

Lentis on kyl sellanen laji, et ei varmaan kukaan keksi itse haluta treeneihin, vaan joku sukulainen tekee sen aloitteen. Onko teillä suvussa millasta lentistaustaa?

Ei erityisemmin, iskän suvun puolella ollaan tykätty lajista ja pelailtu harrastetasolla.

Sulla on kuitenkin erittäin sopivat sentit passariks! Muistan, et viime kaudella olit mun pituinen ja nyt taisit mennä parilla sentillä ohi. Kävit siis jo viime kaudella vähän vilkaisemassa liigaa?

Joo, sain treenata Puijon mukana jonkin verran, ja olin mukana kolmessa pelissä.

Muistanko oikein, et passasit yhden pelin kokonaan? Kuortanetta vastaan?

En vielä silloin saanut niin paljon vastuuta. Taisin pelata siinä pelissä ehkä puolet kolmannesta erästä.

Aaaa, okei. Aika on kullannut muistoja! Mut tuoreempia muistoja on muutaman viikon takaa. Ekassa välierämatsissa yleisö huusi sun nimeä ja sut valittiin MVP:ksi. Millanen tunteiden vuoristorata se ilta oli?

No ennen peliä pelotti ihan hirveästi. Onneksi joukkuekaverit tsemppasi, vaikka se ei oloa hirveästi helpottanutkaan. Sitten kun peli lähti käyntiin, niin unohdin jännittää ja pystyin pelaamaan vapaammin. Pelin jälkeen oli tietty ihan huikea fiilis.

Minkä verran sä jouduit sopeuttaa omaa ”normaalia” peliäsi Puijon tyyliin?

Ollaan Kuortaneella pelattu samantyylistä laitatempoa, joten sitä ei tarvinnut kauheasti muuttaa. Keskareiden kanssa piti vähän sopeuttaa ja siinä mulla olikin välillä vähän hakemista. Mutta kokonaisuudessa ei tarvinnut tehdä suuria muutoksia.

Onks sulla jotain suosikkihyökkäystä, jonka pelaat kaikista mieluiten?

Tykkään passata satasta!

Se on kyl hieno ja nykyään miellyttävän yleinen kuvio!

Joo! Etupassaritilanteessa se levittää hyökkäyksiä kivasti.

Onks sulla omasta mielestäsi jotain tiettyjä vahvuuksia passipelissä? Puijon tyyliin varmaan vaaditaan se tietty nopeus ja sähäkkyys?

Joo, kyllä sitä tempoa vaaditaan! Sit vielä pituuden kautta se, että olen itsekin ns. uhka verkolla.

No tämän oisinki nostanut. Eli oot aika hanakka hyökkäämään tokalla kosketuksella tai ainakin pidät sen uhkaa yllä!

Joo, on sitä aika paljon tullut kauden aikana käytettyä.

Minkä verran sun selkää on taputeltu siitä, et sulla oli kunnia kaksin käsin donkata Puijo pronssille? Se oli ainakin mun silmiini ja sieluuni todella kaunis päätös kaudelle!

No ei tuosta yksittäisestä suorituksesta, enemmänkin suoriutumisesta kokonaisuudessa.

No oli se kuitenki siisti muuvi! Mut pari sanaa tulevaisuudesta: Pelit ja opinnot jatkuu Kuortaneella; mitäs sitten?

Haluaisin sitten päästä pelaamaan Mestaruusliigaan ja sen jälkeen jatkaa siitä niin pitkälle kun taidot riittävät!

Jos saisit ihan vapaasti muovata oman urasi, niin oisko se mieluummin pelaamista isoissa liigoissa vai legendaarisen maineen muodostaminen Mestaruusliigassa?

Molemmat olisi tietenkin hienoja vaihtoehtoja. Niihin isoihin liigoihin pääseminen olisi kuitenkin ihan huippua!

Mut nyt loppuun vielä tsemppimusasuositus! Minkä tahtiin rauta nousee ja pallo kuolee parhaiten?

Pelibiisit kyllä vaihtelee melkein laidasta laitaan, mutta jokaista peliä ennen on kuunneltava Sexmanen biisi: Dominointii!

Jeee, siilinjärveläislähtöistä kamaa!!! Liina, iso kiitos haastiksesta ja megaiso kiitos upeesta loppukaudesta! Uskon puhuvani kaikkien Puijon fanien puolesta, kun sanon, et ois IHANAA nähdä sut vielä keltamustissa väreissä!

Kiitos paljon! 

Olis ihana tulla joskus vielä Puijoon!

Teksti: Antti Hirsaho