Pitkäkään matka ei paina hyvässä seurassa – Legendaarinen Reiska Penttinen ajoi bussin Rovaniemelle, jossa taistellaan paikasta välierään
17.3.2026
Palloilujoukkueen logistiikassa on arvokkaimpia tehtäviä kuljettajalla. joka hoitaa pelaajat ottelupaikkakunnalle oikeaan aikaan. Suomessa pelimatkat ovat pitkiä, ja varsinkin talvilajeissa linja-autokuskilta vaaditaan kestävyysurheilijan ominaisuuksia ja pallopelin taitajan reagointikykyä.
Puijo Wolley matkusti tiistaina Rovaniemelle kauden pisimmän matkansa, hieman yli 500 kilometriä. Matkalla ei ollut erityinen kiire, sillä Puijo Wolley kohtaa välieräsarjansa kolmannessa ottelussa Arctic Volleyn vasta yön yli nukuttuaan keskiviikkona.
Bussikuski Reino Penttinen ajoi kalliin lastinsa Rovaniemelle hieman aikataulusta edellä.
”Nyt oli hyvä ajokeli ja koko matkan valoisaa. Näin matka joutui, mutta Suomen säissä pitää aina varautua pahimpaan. Talvisin olosuhteet voivat olla melkein mitä tahansa”, kertoo nykyisen joukkueen ja monen edellisen tiimin rakastama Reiska – todellinen luottoihminen, jonka näpeissä tiimi ei ole matkalle jäänyt.
”Ihan lähimuistissa on muutama hankala tapaus. Meidän siirtymisemme Kuusamosta Rovaniemelle on tavallisesti noin kahden ja puolen tunnin mittainen, mutta sinä yhtenä yönä matka venähti viiteen tuntiin.”
”Keli oli silloin ihan kamala. Lunta satoi vaakasuoraan tosi tiheästi. Pyyhkijöitä piti pysähtyä vähän päästä puhdistamaan, eikä näkyvyyttä ollut kuin nimeksi”, kertoo Reino.
”Kuljettajalla on valtavan suuri vastuu. Kun keli edellyttää hitaasti ajamista, niin silloin loppuu kiire. Pääsimme onnellisesti perille Rovaniemelle, mutta esimerkiksi avain piti vielä yöllä etsiä sovitusta kätköstä ennen kuin olimme kämpillä keskittymässä seuraavan päivän otteluun."
Penttisen bussi on yleensä päässyt aina perille. Hän koputti heti kysymyksen jälkeen puuta.
”Varma kyyti tehdään hyvin suunnittelemalla. Bussin on oltava kunnossa ja aikataulun sopiva”, sanoo Reiska.
Kerran hänen bussinsa ei päässyt perille otteluun, mutta silloin matka ei ollut varsinaisesti ehtinyt alkaakaan.
”Oli ollut kovia pakkasen lukemien vaihdeltua -10 ja -30 asteen välillä. Se oli jäädyttänyt bussin, mutta onneksi pelipäiväksi oli osunut kaikkein lyhyin määränpäämme eli Pihtipudas. Muuten olemme ehtineet aina perille.”
73-vuotias Reiska on ehtinyt olla urheilussa monessa mukana.
”Joukkueiden kuskaamisesta rakentui minun lajini. Olin Pieksämäellä 40 vuotta palomiehenä ja haimme kerran sen alan ammattilaisten Suomen mestaruuden kotiin. Se oli täysin entisen maajoukkueen ja PNMKY:n pelaajan Pekka Liukkosen ansioita. Annoin passin, kun sain pallon kohdalle ja Liukkonen tappoi sen joka paikasta kenttään.”
Kun oma urheilu-ura ei lähtenyt nousukiitoon, löytyi lentopallosta harrastus ensin erotuomarina.
”Pieksämäkeläisen lentopallon silloinen voimahahmo Reino Kosonen kannusti minuakin lähtemään erotuomaritoimintaan. Siinä touhussa olin mukana 25 vuotta. Minulla oli kakkosluokan kortti, ja vihelsin alempia sarjoja. Mestaruussarjan peleissä olin usein rajatuomarina”, kertoo Reiska, jolle alkoi kertyä 1980-luvulla talkootunteja bussikuskina.
”Pieksämäen Pyrintö työllisti talvisin lentopallossa ja kesäisin ajoin Savon Pallon jalkapalloilijoiden bussia. Mikä parasta, joukkueista löytyi paljon elinikäisiksi jääneitä ystäviä.”
SaPan matkassa Reiska kävi reissussa Saksaa myöten, johon pieksämäkeläisseuralla oli lämpimät suhteet.
Sitten hän löysi itsensä Pieksämäki Volleyn, LEKA Volleyn, Savo Volleyn ja myös Puijo Wolleyn bussien puikoista.
”Olen asunut koko ikäni Pieksämäellä, mutta Puijo Wolleystä tuli eräänlainen eläkevirka. Kymmenkunta vuotta sitten Puijo tarvitsi Helsingin-reissulleen kuljettajaa, ja olen vieläkin kiinni tehtävässä. Silloin Elina Salomäki (nyk. Raadik) ja Anna Kaisa Kerminen pyysivät, että lähde nyt yhdelle reissulle. Seura oli niin mukavaa, että olen sen jälkeen ajanut kai melkein kaikki Puijon matkat.”
Intoa ei ole vienyt sekään, että Reiskan matka alkaa Pieksämäeltä, josta matkaa Kuopioon on reilut 90 kilometriä. Luonnollisesti sama matka on aina edessä palattaessa kotiinkin.
”Lääkärit tietävät sanoa, jos rajoitteita ajamiseen on. Kun olin edellisen kerran ajokorttiani uusimassa, minulta kysyttiin mitä lääkkeitä joudun käyttämään. Vastaus oli, etten mitään. Olen terve.”
”Minulle ehti käydä niinkin, että kerran pelireissulle lähtiessä olin myöhästyä, kun olin ollut KYS:llä sädehoidossa. Kun minulle kerrottiin, ettei se vaikuta ajamiseen, lähdettiin sitten kohti Saloa.”
”Nyt matkoista nauttii, kun syöpäkin hoidettiin kuntoon”, kertoo Reiska.
Reiska on matkaotteluissa vaihtopenkillä Puijo Wolleyn edustajana ja virallisessa asussa.
”Haluan olla myös peleissä apuna joukkueelle”, kertoo Reiska, joka uskoo joukkueensa selviävän välieriin.
”Puijon kanssa mahtavimpia hetkiä ovat olleet nousu Mestaruusliigaan Elina Salomäen uskomattoman hienossa valmennuksessa sekä viime vuosien onnistumiset. Ensimmäinen pronssi maistui makealta ja samoin Suomen cupin voitto. Liigamestaruus oli makeaa mahan täydeltä viime keväänä.”
”Hyvään menestykseen on helppo uskoa, sillä joukkue on hyvin koottu ja valmennettu. Pelaaja kuin pelaaja pystyy parhaaseensa silloin kun venymistä eniten tarvitaan. On siinä menestysreseptiä!”
Reiska solmi vuoden jatkosopimuksen Puijo Wolleyn puheenjohtaja Heikki Luomin kanssa.
"Matka jatkuu, jos olen terveenä. Kantamatkat Oy:n Janna Kantanen oli suostuvainen siihen, että ajaminen onnistuu heidän bussillaan."
”On mukavaa, että saan olla edelleen joukkueen matkassa. Tämän seuran vahvuus on organisaatio, joka osaa työnsä ja auttaa kaikkia yrittämään parastaan. Siksi tuloksetkin ovat pelikentällä hienoja", arvioi Reiska Penttinen.
Puijo Wolley kohtaa Arctic Wolleyn keskiviikkona ja voittaessaan menisi välierään. Tarvittaessa joukkueet kohtaavat Rovaniemellä torstaina ja mahdollinen viides ottelu pelataan sunnuntaina Kuopiossa ISLVI-areenassa.
Teksti ja kuvat:
Markus Karjalainen